Die moderne Medizin und Epidemiologie gründen sich auf Monomorphismus, d. h. auf die Auffassung, dass die Bakterien sich nur durch Zweiteilung vermehren und in einer Entwicklungsform auftreten können. Nach Enderlein können die Bakterien aber "vielgestaltiges Wachstum zeigen, Generationswechsel vollziehen und einem Formenwandel unterliegen". (Krämer 2006.)
Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968) war Zoologe, d. h. Entomologe in der Insektenlehre, aber später auch Bakteriologe. Das Werk
Die Bakterien-Cyclogenie [The Life Cycle of Bacteria] (Enderlein 1981/1925) wurde im Jahr 1925 von ihm veröffentlicht und gilt als Standardwerk des Pleomorphismus (Enby, Gosch & Sheehan 1998). Unter
Pleomorphismus wird die oben erwähnte Mehrgestaltigkeit, d. h. die Vielgestaltigkeit der Mikroorganismen verstanden (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006).
Tagpfauenauge
Inachis io. Photo: P. Peltoniemi
In diesem Beitrag wird Krankheit aus dem Blickwinkel des
Pleomorphismus betrachtet. Analysiert werden einige Begriffe, die sich
auf Krankheit bzw. Krankheitserreger beziehen. Ein Beispiel dafür ist
Endobiont, der eine bewegliche, vielgestaltige Struktur "im Blut und
Gewebe aller Säugetiere in einem primitiven Entwicklungs-Stadium stets"
nach Enderlein vorhanden ist (Krämer 2006).
Das
Untersuchungsmaterial wird der Dissertation von Krämer (2006) entnommen,
weil da auch ein Glossar zum
Pleomorphismus zusammengestellt ist. Das
Ziel des Beitrags ist es, die Perspektive des Pleomorphismus auf
Krankheit bzw. Krankheitserreger mit Hilfe einer terminologischen
Begriffsanalyse zu beschreiben und zu erklären.
Suomenkielinen abstrakti:
Nykyaikainen lääketiede ja epidemiologia perustuvat monomorfismiin eli käsitykseen, jonka mukaan bakteerit voivat lisääntyä vain jakautumalla ja esiintyä vain yhdessä kehitysmuodossa. Enderleinin mukaan bakteerit voivat kasvaa monella tavalla, käydä läpi sukupolvenvaihdoksen ja muodonmuutoksen. (Krämer 2006.)
Tohtori Günther Enderlein (1872–1968) oli eläintieteilijä, tarkemmin sanottuna hyönteistieteilijä, mutta myöhemmin myös bakteriologi. Hän julkaisi vuonna 1925 teoksen Die Bakterien-Cyclogenie [Bakteerien elinkierto] (1981/1925), jota pidetään pleomorfismin perusteoksena (Enby, Gosch & Sheehan 1998). Pleomorfismilla tarkoitetaan yllä mainittua mikro-organismien monimuotoisuutta (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2006).
Tässä esitelmässä sairautta tarkastellaan pleomorfismin näkökulmasta. Analyysissa tutkitaan käsitteitä, jotka liittyvät sairauteen tai taudinaiheuttajiin. Yksi esimerkki näistä on Endobiont, joka Enderleinin mukaan on liikkuva, monimuotoinen rakenne ja löytyy alkeellisessa kehitysmuodossa kaikkien nisäkkäiden verestä ja kudoksista (Krämer 2006).
Tutkimusmateriaali on poimittu Krämerin (2006) väitöskirjasta, koska työ sisältää myös pleomorfismista laaditun sanaston. Esitelmän tavoitteena on kuvata ja selventää pleomorfismin näkökulmaa sairauteen ja taudinaiheuttajiin terminologisen käsiteanalyysin avulla.
Inhalt:
1 Einleitung
2 Ziel und Untersuchungsmethode
3 Untersuchungsmaterial
4 Analyse
5 Zusammenfassung
6 Diskussion
Literatur
Literatur
Enby, Erik, Peter Gosch & Michael Sheehan (1998). Die revolutionären medizinischen Entdeckungen von Professor Dr. Günther Enderlein. Hoya: Semmelweis-Verlag.
Enderlein, Günther (1981/1925). Die Bakterien-Cyclogenie. Prolegomena zu Untersuchungen über Bau, geschlechtliche und ungeschlechtliche Fortpflanzung und Entwicklung der Bakterien. 2. Auflage. Hoya: Semmelweis-Institut.
Krämer, Elke (2006). Leben und Werk von Prof. Dr. phil. Günther Enderlein (1872–1968). Dissertation. Johan Wolfgang Goethe-Universität. Frankfurt am Main: Reichl Verlag.
Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Petter Portin (2006). Biologian sanakirja. Uudistetun laitoksen 3. painos. Helsinki: Otava.
Runojen kirjoittaminen on ollut kirjailijalle tapa saada ulos kaikki se, mikä kuormittaa, kuten hän toteaa Silminnäkijä-ohjelman haastattelussa.
